Rodos is waiting for us!

Hei rakkaat blogin lukijat! Starttaamme äidin kanssa kohti Rodoksen Ixiaa lauantaina ja matka on molempien ensimmäinen Kreikan maalle. Onko teillä jotain hyviä vinkkejä nähtävyyksistä, ostoksista, ruoasta, mistä vaan? Ainakin se aiemmin mainittu vaateliike Pull and Bear pitää käydä katsastamassa ja fetaa sekä tsatsikia täytyy maistella... Ja aurinkohan se on varsin piristävää seuraa myös! Pääsin snorkalilun makuun maaliskuussa Thaimaassa ja se kuuluu varmasti ohjelmaan Kreikassakin. Samoin Turkin maalla täytyy käydä kääntymässä. Meillä on kotona Torniossa lista, johon kirjataan kaikkien perheenjäsenten vierailemat maat. Jos käyn Kreikan lisäksi myös Turkissa, niin pääsen iskästä ohi, kertoi äiti. Ja samalla päätimme piipahtaa Turkin puolella basaareissa...

Niin mukava kuin loman alku onkin, jäävät Victorian ja Danielin häät valitettavasti nyt ainakin suurin osin näkemättä ja kokematta - jospa kentällä pääsisi sen verran telkkarin ääreen että näkisi Victorian puvun. Mielenkiintoista olisi seurata myös häävieraita ja heidän pukujaan. On varmaan ihan mahtavia asuja, kenkiä, laukkuja, sulkakoristeita, koruja, kimallusta, tyyliä - ja hattuja, veikkaan että paljon hienoja hattuja!

Objects in the mirror are closer than they appear

Veneily se ei meinaa tältä kesältä loppua... Käytiin eilen taas wake boardaamassa. Tosin ei Päivin kanssa näillä keleillä uskaltauduttu veteen saakka. Ja lujaa ajaessa meinaa aina välillä tulla vähän kylmä. Voisin tässä samalla kehua tuota Sonyn kameraani, kun se noin tuossa kuvassa linssiludeilee. Tilasin kameran netistä, ja toimitus saapui ihan muutamassa päivässä. Toki olin kokeillut vastaavaa kameraa ennen tilausta. Hyvää tuossa kamerassa on pieni koko, liukuva etukansi ja koko takaosan kokoinen kosketusnäyttö. Tuo tosiaan on helpoin kamera, jota olen käsitellyt. Ja malli on CyberShot DSC-T500. Tietystikään se ei mikään järjestelmäkamera ole, mutta halusinkin nyt helposti mukana kulkevan kameran, jolla niitä kuvia tulee otettuakin.

Tällä viikolla tilasin snorklausta varten kameraan vedenkestävän AquaPacin, jonka avulla voin ottaa kuvia veden alla. Marinea verkkokauppa toimitti pussin päivässä kotiin saakka. Ensi viikolla pussi pääsee koekäyttöön. Thaimaassa kokeilin vedenalaista kertakäyttökameraa, jonka kuvat olivat lopulta kaikki vihreitä. Jospa tällä systeemillä saisin kauniita värikkäitä vedenalaisia kuvia. Kokeillaan!

AquaPacilla on vedenkestäviä pusseja moneen tarkoitukseen: pienille ja isoille kameroille, videokameroille sekä kännyköille ja ipodeille. Melko kätevää!

Barbie -tops for everyone!

Kaikkien rakastaman ihanaisen nuken 50-vuotisjuhlien kunniaksi Pull and Bear on antanut itsensä Barbien suunnitella ketjulle T-paita -malliston. Tuotteet ovat myynnissä liikkeissä NYT! Tuo ensimmäinen I heart Ken -toppi on ihan pakko-ostos, jos sitä kaupasta vain löytyy. Pull the Metal -blogissa on meneillään lisäksi kilpailu, josta voi voittaa paidan sekä Barbie- tai Ken-nuken. Tehtävänä on vastata kysymykseen "Ketkä näyttelijät sopisivat parhaiten Universalin suunnittelemaan kokoillan elokuvaan Barbieksi ja Keniksi?". Aika mielenkiintoinen elokuvan idea muuten - mitä ihmettä siinä muka tapahtuisi? Barbie vaihtaisi vaatteita ja Ken hakisi hänet avoautolla pikinikille? Tai no, kyllähän se miss B. yrittää pyristellä perinteisestä roolistaan eroon ja esittäytyä itsenäisenä ja osaavana nuorena naisena. Kuvioissa oli vähän aikaa sitten myös uusi surffarikaveri Blaine, mutta hänen ja Barbien todettiin olevan vain ystäviä... Näin olkoon, ei Keniä sovi jättää viidenkymmenen vuoden jälkeen!

Flash mob

Kenen muun mielestä Euroviisujen tanssikohtaus oli hienointa mitä ON? No, minun mielestä oli! Flash mob tarkoittaa tapahtumaa, joka on sovittu ennalta. Tällöin ihmiset kokoontuvat tiettyyn paikkaan ja tekevät jotain ennalta arvaamatonta, kuten tanssivat. Tämän jälkeen joukko nopeasti hajaantuu. Tästä oli kyse myös Norjan suunnittelemissa hienoissa Euroviisuissa, joissa Madcon esitti biisinsä Glow. Samaan aikaan ympäri Eurooppaa tapahtui Flash Mob ja tuhannet ihmiset tanssivat yhtä aikaisesti. Vähänkö siistiä! Ja vilahtipa videolla myös tanssiva Norjan kruununprinsessa Mette-Maritkin lapsineen. Yllä olevassa videossa opetetaan tuo kyseinen tanssi. Nytpä tiedän, että joskus haluan vielä osallistua Flash mobiin. Tänne vaan tietoa että missä ja milloin vedetään!

Norjassa blogiaan pitävä Kalastajan vaimo oli kesäbileissä saanut oikein opetusta tämän tanssin saloihin. Taitaa olla flash mob nyt aika pinnalla naapurimaassamme. Ja miksipä ei olisikaan?

Alice in Wonderland, THE dress

Tim Burtonin Alice in Wonderlandin puvustaja Colleen Atwood on muutama kuukausi sitten ensi-iltaan tulleen elokuvan puvustuksessa pyrkinyt pois kliseisestä sinivalkoisesta Liisa Ihmemaassa -puvusta, jota näkyy usein naamiaisasukaupoissa. Kävin katsomassa elokuvan eilen, ja kieltämättä mielenkiintoisinta siinä olikin juuri puvustus. Ja varsinkin tämä punainen puku! Puku ei pääse näissä kuvissa täysin oikeuksiinsa, mutta elokuvan sadunomaisissa kohtauksissa se suorastaan loistaa. Vaikka juoni ei yllättänytkään ja kohtaukset olivat hieman tavanomaisia, oli elokuva kaikenkaikkiaan todella kaunis!

My Kooky Gems

Kooky Gems on korumerkki, jota suunnittelee ja valmistaa suomalainen Reetta Kiuru. Tuotteet on valmistettu kierrätysmateriaaleista ja ovat usein jotain vanhoja leluja, pelejä, dominopalikoita jne. Tuotemerkki on perustettu vuonna 2007, ja siitä lähtien olen hankkinut aina silloin tällöin jotain koruja oululaisesta Lifestyle Kaupasta. Tuotteissa viehättää leikkisyys ja värikkyys. Kooky Gemsillä ei vielä ole nettisivuja, vaikka pakkauksissa nettisivut ilmoitetaankin, mutta tuotteita voi tilata esim. Vihreät Vaatteet -nettikaupasta.

Lintukorivikset. Toinen koru meni rikki jo toistamiseen. Se pitäisi liimata...

Lintu-kaulakoru.

Kitarasormustani ihasteltiin Japanissa.

Omppu-sormus tuo mieleen lapsuuden leikkikalut.

Punahilkat liikenteessä

Boom girl for the Boom Fest, St. Petersburg, 2009 (kuva lainattu)

Katja Tukiainen: Strawberry bomb 2009 (kuva lainattu)

Tukiainen ihanassa Punahilkka-asussaan, taustalla installaatio Paradis c

Oulun taidemuseossa aukesi eilen näyttely Punahilkka, johon on koottu kuuden suomalaisen naivismia edustavan naistaiteilijan töitä. Kävimme Paulan kanssa avajaisissa katsastamassa näyttelyn ja kuulemassa taiteilijoiden mietteitä töistään. Mieleenpainuvin ja mieleisin taiteilijoista oli Katja Tukiainen. Hänen töissään tyypillistä ovat värit, usein kirkkaat ja punaisen sävyiset värit. Tukiainen maalaa söpöjä tyttöjä ja bambeja ja herkullisia väriyhdistelmiä. Usein taustalta löytyy kuitenkin jokin ajatus esimerkiksi nyky-yhteiskunnasta. Oulun taidemuseon seinälle asetellusta installaatiosta, johon kuului perinteisten maalauksien lisäksi isoja seinään maalattuja kuvia sekä neonvalot, löytyi myös sarjakuvamaista kerrontaa: maalauksiin oli liitetty tekstejä liittyen muodin ja kulutuksenkin maailmaan. Punahilkka-näyttelyyn osallistuvat myös taiteilijat Kaarina Alsta, Anna-Liisa Hakkarainen, Petra Innanen, Pirkko Lepistö sekä Stiina Saaristo. Kuitenkin juuri Tukaisen työt ovat niitä, joista monet kelpuuttaisin omallekin seinälle. Paulan sanoin: "Kate, nää on ihan sun näköisiä!"

Katja Tukiaisen nettisivuilla on lisää tietoa taiteilijasta.

Reindeer spotting - Pako joulumaasta

Rovaniemi, ihmissuhteet, lappilainen räppi ja parempaan elämään pyrkiminen. Kiinnostavia asioita sinänsä. Jos listaan lisätään vähemmän miellyttävät asiat sekoilu, subutex, diapam, viina ja varastelu saadaan aikaan ainekset elokuvaan Reindeer spotting. Pääsin viimein katsomaan leffan, jonka olen halunnut nähdä heti trailerin nähtyäni. Elokuva on rovaniemeläisen Joonas Neuvosen dokumentti huumeita käyttävästä ystävästään Janista. Elokuvasta ollaan monta mieltä. Sen ympärillä pyörinyt kohu 18 vuoden ikärajasta toi elokuvalle lisäjulkisuutta, jonka avulla elokuva on Suomen katsotuimpia dokumentteja. On sanottu, että elokuva on niin karu totuus huumeiden käyttäjien maailmasta, että se toimisi jopa valistuselokuvana. Tiedä häntä nyt sitten. Minua elokuva ei ahdistanut pätkääkään - tiedän ehkä, että tuollainen todellisuus ei tällä hetkellä koske läheisiäni. Sen sijaan sain elokuvasta jopa hyvän mielen. Päähenkilö Jani tekee pahoja asioita, mutta ei hän itse ole paha. Perhe on hänelle tärkeä, eikä hän pettäisi ystäviään tai satuttaisi toisia ihmisiä. Minä jopa nautin elokuvan tahattomasta komiikasta: kämppisten välisestä kotirosvo-taistelusta, eri pillereiden makuvertailusta, puheluista piikki kädessä sossuun ja sattuvista toteamuksista kuten "Subutex pitäisi kieltää lailla - varsinkin sen väärinkäyttö". Noh, ne ymmärtävät, jotka ovat leffan nähneet. Onhan se karu, mutta taakia settiä, täytyy todeta. Suosittelen ehdottomasti!

Päivän sairaala-asu

Päivän asuna Gina Tricot:n farkkupuolen ohuesta vaaleansinisestä kankaasta valmistettu mekko. Mulla tulee sopivan kieroutuneella tavalla mieleen sairaala-asut tuon kankaan ja selän nappien vuoksi. Ehkä siksi mekosta tykkäänkin. Toivottavasti en kuitenkaan näyttänyt suoraan suljetulta osastolta karanneelta. Vaikka toisaalta, eihän siinäkään mitään vikaa olis! Mekko on yhdistetty nyt melko kylmänä päivänä paksuihin leggingseihin ja Ginan valkoiseen sydänkoruun.

Sinkkuelämää 2

Tulihan se Sinkkuelämä 2:kin nähtyä. Ei ollut kyllä kaiken kaikkiaan erikoinen. Tietysti asut olivat mahtavia ja Abu Dhabin (tosiasiassa elokuva on kuvattu Marokossa) maisemat lumoavia. Muutaman kerran nauratti, mutta kaukana olivat TV-sarjan nokkelat vitsit ja nopeat juonenkäänteet. Elokuvan juonellinen kohokohta oli eräs suudelma, josta en sen enempää kerro elokuvan vielä näkemättömien pyynnöstä. Olimme kuitenkin ystävän kanssa sitä mieltä, että aikuisen naisen elämässä täytyy tuossa iässä olla jo hieman erilaisia (ts. vakavampia) ongelmia. Varsinkin kun kyseessä on sentään elokuva, jossa mikä tahansa on mahdollista - tavallisen tallaajan elämään verrattuna. Kyllä elokuvan tietysti katsoa jaksoi ja joka naisen on ihan tarpeellista tietää viimeisimmät sinkkunaisten kuviot. Varmaan tästä vielä yksi osa tulee. Olisko tämä kakkonen nyt ollut valmistelua suurta grande finalea varten?

Leffan jälkeen maistuivat Kesämehu-nimiset drinkit 1barin terassilla ja lopulta pizza torin rannassa auringonlaskua katsellen. Kaiholla katselin huolettomien nuorten kesäloman viettoa ja toivoin että vielä joskus saan tehdä irtioton töistä ja viettää viime kesälle suunnittelemani pieleen menneen kahden kuukauden superloman. Joskus jossain sen vielä teen!