sunnuntai 28. maaliskuuta 2010

Virkattu tuliainen Saksasta


Thaimaan loma oli ja meni. Äidillä ja minulla oli kerrassaan mahtavaa, ja nyt jo on alettu haaveileen uudesta reissusta. Aurinko lämmitti ja merivesi oli kuin linnunmaitoa. Syötiin hyvin ja tavattiin uusia ihmisiä. Ostoksiakin tein, ja niistä kerron lisää myöhemmin. Lomalta palatessa keittiön pöydällä odotti kuitenkin tällainen ihanuus. Olin vinkannut suomalaisen käsityölehden Saksaan lähettäessäni, että kannessa oleva virkattu kaulakoru näyttää kivalta. No, sellainen tuli sitten pikimmiten takaisin Suomeen. Korussa on strasseja, silkkinauhaa ja keskellä ihana violetti sydän. Jonkun kivan kesämekon kanssa tuo on ihan huippujuttu! Suuret kiitokset, Sirkka!




sunnuntai 14. maaliskuuta 2010

Survivor


Oh on khaolakilainen nuori mies. Hän menetti 26.12.2004 tsunamissa kaiken. Oh juoksi äitinsä kanssa kotoa pääkadulle ja joutui aallon sisälle. Oh kulkeutui veden varassa kilometrin matkan kunnes sai kiinni jostain. "Mother - she died." Oh:n perheestä kuoli kaiken kaikkiaan 12 henkilöä. 49-vuotias äiti, 53-vuotias isä, isoäiti, isoisä, kaksi sisarusta, setä, täti ja heidän neljä pientä lastaan. Bambuista tehty koti tuhoutui, ja vielä nytkin jäljellä on enää vain maata. Ohlla ei ole enää oikeaa kotia, vaan hän asuu siellä täällä ystävien luona.


Oh opasti ja kuljetti meitä hienolla Isuzu-merkkisellä taksillaan koko päivän Phuketissa, Phuket townin vanhassa kaupungissa, näköalapaikalla, buddhalaistemppelillä, shoppailemassa Jungceylon-ostoskeskuksessa, Patong beachin karmeassa turistipaljoudessa ja Thaimaan suurimmilla markkinoilla, jossa hukuimme tavarapaljouteen: vaatteisiin ja erikoisiin herkkuihin. Hän on yritteliäs, takana on opintoja Bangkokin yliopistosta. Lisäksi hän on taksitoimintansa lisäksi perustanut hotellin lähelle thai-ravintolan nimeltään Longtail boat. Ravintolan sisällä on pitkähäntävene kalastusta ja turistien kuljettamista harjoittaneen isän muistoksi. Tosin itse Oh ei merten antimista enää pidä. Koko meri on vastenmielinen, eikä hän enää pidä uimisesta.


Thaimaalaisten ja khaolakilaisten ystävällisyys kovien kokemustensa jälkeen muistuttaa meitä siitä, että omat ongelmamme ovat kaiken kaikkiaan aika pieniä.

perjantai 12. maaliskuuta 2010

Relaxation

"Pojan" baarissa hotellin rannalla banana shakea

Khao Lak Lamrun -kansallispuistossa, liskoihin törmättiin...

...ja perillä odotti oma ranta "Small sandy beach", ei ketään muita!

PA-RA-TII-SI!

sunnuntai 7. maaliskuuta 2010

Buffy -kuorintapalalla iho sileäksi lomaa varten


Ennen kuin livahdan Thaimaan lämpöön kerron vielä ihan huipusta Lushin kuorintapalasta. Rakastuin Lushin tuotteisiin asuessani Japanissa. En voinut uskoa, että niin ihania, kauniita, hyvältä tuoksuvia ja hauskannäköisiä tuotteita on olemassakaan. Piipahtelin Osakan Lushissa vähän väliä ja yritin tavata japaniksi kirjoitettuja tuotenimiä epätoivoisesti. Luin Lushin uutislehteä kotona ja tavasin ja tavasin. Jotkin tuotteet oli kirjoitettu kanjeilla - niistä ei selkoa tullut. Lopulta ymmärsin muutamien tuotteiden käyttötarkoituksen - Doriimu kuriimu oli ilmiselvästi Dream Cream ja siitä tuli kestosuosikkini vartalon ja kasvojen kosteutukseen vuosiksi. Tämän huomasi myös Japanissa asuva kaverini, ja kun palasin kesällä 2008 lomalle Japaniin, oli ihana Lushin tuotepussi odottamassa minua ravintolan pöydällä. Silloin Lush oli jo rantautunut Suomeen ja tietty hohto oli kadonnut. Lushin liikkeissä tuoksuu ihanalle. Japanilaisilla myyjillä oli tapana seisoa ovella ja hieroa milloin mitäkin voidetta kädellesi ja kertoa tuotteen ominaisuuksista. Yleensä nyökyttelin ja vastailin Hai hai ja nuuskin tuotetta hymyn kera, vaikka en ymmärtänyt puoliakaan myyjättären selityksistä. Japanin kokemusten vuoksi luomuhedelmistä ja -vihanneksista tuotteitaan tekevällä Lushilla on erityinen paikka kylpyhuoneen kaapissa. Selaan vieläkin Lush! Timesin hartaasti ja kertaan uutuustuotteiden ominaisuuksia.

Erityisesti haluan hehkuttaa erästä tuotetta. Buffy -kuoriva pala on saippuan näköinen pehmeä pala, jota käytetään suihkussa kuorimaan ihoa. Se sisältää mm. jauhettua riisiä ja mantelia, joka kuorivat ihosi lempeästi. Tässä ei kuitenkaan ole kaikki. Palassa on kaakao- ja sheavoita ja se jättää ihon aivan mahtavan pehmeäksi. Ihoa ei tarvitse kosteuttaa ollenkaan suihkun jälkeen, iho vain kuivataan pyyhkeellä taputellen, ei hangaten. Atooppisuuten taipuvainen ihoni tykkää tuotteesta niin paljon, että en voi kuin suositella sitä kaikille.

Ison Omenan Lushissa on 10.-13.3. keskiviikosta sunnuntaihin "Kaappaa kassi" -kampanja, jolloin 50 euron yllätyskassin voi ostaa 25 eurolla. Kasseja on kahta eri tyyppiä, riippuen siitä haluaako kylpyammeeseen sopivia tuotteita vai ei. Tulevaisuudessa aion minäkin hankkia asunnon, jossa on kylpyamme - ihan vaan jo näiden Lushin kylpytuotteiden vuoksi.
Buffy-kuorintapala, 9,95e

L.O.M.A.


Seuraavina viikkoina Katellaan! näiden lasien läpi. Suuntana siis Thaimaa, Khao Lak ja siellä Emerald Beach Resort and Spa -hotelli. Voi kyllä tätä on odotettukin! Kyseessä on ensimmäinen matka Thaimaahan ja lähden rentoutumislomalle äitini kanssa. Meillä on puolihoito, eli aamiainen ja illallinen kuuluvat hotellin hintaan. Ruoka on silti yksi asia mitä auringon, uimisen, snorklailun ja shoppailun ohella erityisesti odotan. Osaan odottaa jo hyvin tulista ruokaa ja erityisesti kiinnostaa ruokalaji nimeltään Som Tam. Se on raa´asta papaijasta ja katkaravuista tehtävä salaatti, johon tulee jos jonkinlaista maustetta. Perinteisesti ruoka tehdään isossa morttelissa, jossa ainekset hakataan sekaisin ja maut sekoittuvat toisiinsa. Nam! Tuota ruokaa pitäisi löytyä monesta paikasta. Äitini on hyvä ruoanlaittaja, ja voi olla että eksymme myös thai-kokkikurssille. Laitan postausta paikan päältä, mikäli netti ja systeemit pelaavat. Mutta nyt: "Laew phob gan mai" eli "Nähdään taas!"

(Lasit 7,90, Seppälä)

Khao Lak Emerald Beach Resort and Spa

perjantai 5. maaliskuuta 2010

Style guru: Kelly Wearstler

Amerikkalainen sisustustamiseen keskittynyt reality-sarja Top Design loppui kahden tuotantokauden jälkeen. Vaikka skandinaaviseen makuun sarja ei antanutkaan merkittävästi uutta, löysi moni sen kautta uuden tyyli-idolin: Kelly Wearstlerin. Wearstler on amerikkalainen sisustussuunnittelija, joka on niittänyt mainetta mm. hotellien ja kalliiden yksityisasuntojen sisustussuunnittelijana. Tyyli on rönsyilevä ja taiteellinen - ei ehkä aivan sitä, mistä itse pidän, tai mitä itse työssäni suunnittelen. Mutta sisustukset sikseen, sillä Kelly Wearstler toi ruutuun mitä erikoisempia asuyhdistelmiä ja mitä upeampia hiusvirityksiä. Sinkkuelämää-Carriekin kalpenee Kellyn rinnalla. Koskaan ei voinut tietää mitä hänellä Top Designin tuomaripaneelissa tulisi olemaan yllään. Kelly onkin itse kertonut, että hän ei juurikaan käy ulkona, mutta omistaa hienoja vaatteita joita haluaa käyttää. Niinpä hän päätti kohauttaa sarjassa, ja pukeutua mielensä mukaan. Ja kyllä kannatti! Aina välillä kannattaa itse kunkin räväyttää myös ihan arkielämässä. Toivottavasti Kellyn tyyliä pääsisi ihailemaan vielä joskus jossain!

Pukeutuminen voi olla hauskaa, eikä aina kannata pelätä sitä mitä muut ajattelevat!



tiistai 2. maaliskuuta 2010

Tee se itse -hiuskoru

Kehittelimme yhdessä Löytönurkan Magdaleenan kanssa ihanan hiuskorun. Leikkasimme Sinooperissä myytävästä huopa-arkista kaksi kukkakuviota, toinen hieman toista pienempi. Keskelle leikasimme saksenkärjellä pienen reiän, ja työnsimme molempien kukkien läpi helmihiuskoristeen. Toki kukat voisi ommella toisiinsa kiinnikin ja keskelle voisi kiinnittää kauniin napin tai silkkinauhoja "heteiksi". Koristetta voisi käyttää hakaneulan kera rintakoristeena tai vaikkapa tylsää laukkua piristämään. Koristeen tekemiseen menee 5-10 minuuttia ja tulos on ainakin miestä tosi söpö. Sinooperissa myydään huopa-arkkeja monina eri väreinä. Voisihan tuohon pintaan ommella langalla koristekuvioitakin. Mahdollisuuksia on niin monia. Muodon ei minun mielestä tarvitse olla säännöllinen. Koriste saakin näyttää siltä, että se on itse tehty. (Sanon näin, koska kaikkiin leikkaamiini kukkiin tuli eri määrä terälehtiä...)

maanantai 1. maaliskuuta 2010

Min favorit paj - sitruunamarenkipiirakka

Nyt kun Marja Tyrni on saanut koko maan suut makiaksi, innostuin minäkin hänen vierailustaan Huomenta Suomen Makuja-osassa. Pääosassa oli kuitenkin Tyrnin lesken ohella itse resepti, joka herätti syljeneritykseni. Maija Silvennoisen kanssa hän leipoi Floridan Key Westistä maailman tietoisuuteen ponnahtanutta Key Lime Pieta. Tähän piirakkaan minulla on Aulilta saatu resepti, jota kokeilen myöhemmin. Mutta tänään leivoin kuitenkin minun omaa lemppariani sitruunamarenkipiirakkaa. Pidän sitruunan ja marengin liitosta niin paljon, että kerran söin koko piirakan yksin. Ei vaikuta ehkä kovin järkevältä, mutta senkin jälkeen halutti vielä lisää, joten leipasin vielä toisen. Huh huh, mutta herkkua tämä minulle joka tapauksessa on. Toinen maku, jota sitruunan lisäksi rakastan on kirsikka, joten jos jollakin on hyviä kirsikkareseptejä pöytälaatikossa, saa niitä lähetellä minulle oikein mielellään. Myös sitruuna- ja limereseptit (niin makeissa kuin suolaisissakin ruoissa) kelpaavat!

Sitruunamarenkipiirakka on tosi helppo ja yleensä sen ainekset ainakin melkein löytyvät kotoa. Ainoa kinkkisyys on sitruunakiisselin eli täytteen oikean paksuuden saavuttaminen. Tämän vuoksi kannattaa noudattaa reseptiä, mikä on itselleni joskus aika vaikeaa. Sorrun soveltamaan reseptejä yleensä aina oman makuni mukaan. Mutta mielestäni tällöin leipominen ja ruanlaitto on mukavampaa! Ja joskus syntyy jopa hittejä! Smaklig måltid!

Keltuaiset ja sitruunan kuori sulassa sovussa kattilassa

Pohja:
100 g voita
2 dl vehnäjauhoja
3 rkl sokeria
ripaus suolaa
loraus kylmää vettä

Täyte:
2 sitruunaa
1,5 dl sokeria
4 dl vettä
4 keltuaista
4 rkl perunajauhoa
2 rkl voita

Marenki:
4 valkuaista
4 rkl sokeria

Sekoita pohjan ainekset keskenään ja painele piirakkavuokaan. Kypsennä pohjaa 200 asteessa 20 minuuttia.

Pese sitruunat ja raasta kuori, sekä puserra mehu talteen. Sekoita kaikki täytteen aineet kattilassa, ja kuumenna koko ajan vispilällä sekoittaen. Täyte on valmis kun se on kiisselimäisen paksua ja voi on sulanut.

Kaada täyte kypsän piirakkapohjan päälle ja koristele koko komeus marengilla. Voit tehdä veitsellä kauniisti ruskettuvia huippuja nostelemalla veistä ylös ja alas marengin seassa. Paista pinta ruskeaksi 175 asteessa.

Leikkaaminen onnistuu parhaiten jäähtyneelle piiraalle.


Kauniisti ruskettunut marenkikuorrutus...
...ja kirpeän makea sitruunatäyte sen alla...

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails